Quiet quitting -ilmiötä käsittelevissä keskusteluissa painotetaan työntekijöiden halua vähentää työtaakkaansa ja ylityötuntejaan. Ilmiössä haetaan hyvinvointia vähentämällä ylisuorittamista ja työskentelyä vapaa-ajalla. Asiantuntijayrityksissä tuntikirjaukset toteutuneilla työtunneilla ja työajanseurannalla hyödyttävät yrityksen johtoa useista syistä.

Quiet quitting on syntynyt protestiksi burn out -kulttuurille

Työelämän ajankohtaisimmassa ja paljon puhuttavassa ilmiössä työntekijät rajaavat tarkemmin työn ja vapaa-ajan. Työtä tehdään sen verran kuin on sovittu, eli ei enää ylimääräistä suorittamista ja jatkuvaa venymistä työajoissa ja työn määrässä. Quiet quitting -ilmiö on syntynyt burn out -kulttuurin vastavoimaksi.

Lue myös: Quiet quitting voi olla myös työnantajalähtöistä työhyvinvoinnin kehittämistä

Työeläkeyhtiö Elon teettämän tutkimuksen mukaan 70 prosenttia yritysjohtajista oli huolissaan mielenterveysongelmien lisääntymisestä omassa yrityksessään lähitulevaisuudessa. Keskeisinä syinä ongelmien kasvuun pidetään työelämän hektisyyttä (60 %) ja vaatimustason kasvua (51 %).

Tutkimukseen vastasi 449 yritysjohtajaa ja HR-ammattilaista kesä-elokuun 2022 aikana. Kyselyn toteutuksesta vastasi Aula Research.

Samassa tutkimuksessa ilmeni, että merkittävinä uhkina työkyvylle pidettiin työn ulkopuolisen elämän ongelmien lisäksi työuupumusta (34 %) ja työn henkistä kuormittavuutta (32 %).

– Työkyvystä ja työkuormasta tulee puhua säännöllisesti, eikä vain kerran vuodessa kehityskeskusteluissa. Esihenkilön tehtävä on varmistaa, että priorisointi toimii ja liialliseen kuormitukseen puututaan. Tämä tukee työkykyä pitkässä juoksussa, sanoo Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Marjo Wallin.

Lue lisää Elon tutkimuksesta: Yrityspäättäjät huolissaan mielenterveysongelmien kasvusta työelämässä

Työajanseuranta on Suomessa lakisääteinen velvoite työnantajalle

Työaikalaki kuuluu pakottaviin lainsäädäntöihin, joten sen noudattaminen ei ole sovittavissa työntekijän ja työnantajan välillä. Lakia uudistettiin vuonna 2020 vastaamaan nykyajan työelämän ja tietoyhteiskunnan tarpeita.

Uusi laki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan siitä, ettei työntekijän keskimääräinen työaika ylitä 48 tuntia viikossa. Keskimääräinen työaika lasketaan neljän kuukauden ajanjaksolta, ja mukaan lasketaan myös ylityötunnit.

Pakottavan lain ansiosta Suomessa työaikaa seurataan vähintään lain velvoittamalla tavalla, mutta ongelmaksi saattaa muotoutua kirjaamattomat työtunnit. Tiedetäänkö organisaatiossa, minkä verran henkilöstö todellisuudessa käyttää aikaansa työskentelyyn. Työntekijät eivät välttämättä kirjaa todellisia työtuntejaan. Ja seurataanko työtunteja myös työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Monissa työkulttuureissa helposti sorrutaan seuraamaan vain, että tekevätkö työntekijät riittävästi töitä palkkaa vastaan. Asiantuntijatyössä harvoin kellokortti on toimiva ratkaisu työajanseurantaan, koska erityisesti luova työ ei aina katso aikaa ja paikkaa. Asiantuntijayrityksissä saattaa olla monissa tapauksissa tärkeämpää keskustella työntekijöiden kanssa siitä, että kaikki työhön liittyvä ja käytetty aika tulisi kirjata seurantaa varten, ja perustella syyt sille. 

Asiantuntijat saattavat herkästi kokea vaatimuksen tarkemmasta työajanseurannasta mikromanageroinniksi, mutta hyvillä perusteluilla ja luottamuksen ilmapiirillä he ymmärtävät sen olevan tarpeellista työhyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta.

 

Tuntikirjausten todenperäisyys on tärkeää kahdesta syystä

Asiakkaisiin käytetty työaika todellisilla tuntikirjauksilla kasvattaa laskutusastetta ja sitä kautta liikevaihtoa sekä tulosta. Tämä on helposti ymmärrettävä, matemaattinen yhtälö kannattavuuden tehostamisesta.

Lue myös: Parhaat käytännöt projektin taloudelliseen kehittämiseen

Toinenkin peruste on kannattavuuteen vaikuttava, mutta sen vaikutukset syntyvät pitkällä tähtäimellä. 

Asiantuntijatyössä työaikakuormituksen hallinta on erityisen tärkeää. Asiantuntijatyön kuormittavuus ja työntekijöiden heikentynyt työhyvinvointi ovat olleet näkyvästi puheenaiheena viime vuosina. Haitallista kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi liiallinen työn määrä ja siitä aiheutuvat pitkät työpäivät sekä aikapaine työssä. 

Siksi organisaatiossa työaikojen seuranta ja hallinta on hyvä pitää kunnossa.

Työntekijöiden hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen ei ole pikavoitto kannattavuuden ja liikevaihdon kasvattamisessa, mutta se on yrityksen menestyksen avaintekijä pitkällä aikavälillä. Hyvinvoiva henkilöstö on tuottavampi ja sairauspoissaolojen määrä on vähäisempi. 

Lue asiakaskokemus: Severa on helppokäyttöinen projektinhallintajärjestelmä kasvavan konsulttiyrityksen tarpeisiin

Luottamus on avaintekijä työntekijän ja johtajan välillä tehokkaaseen työskentelyyn

Harvard Business Review’ssa johtajien 360° -arvioinnin konsultit Jack Zenger ja Joseph Folkman kirjoittivat havaitsemastaan yhteydestä arvostettujen johtajien ja tehokkaimpien työntekijöiden välillä.

He havaitsivat aineistostaan, että quiet quitting ei ole haluttomuutta tehokkaaseen työskentelyyn. Ilmiössä korostuvat esihenkilöiden ja johtajien kyky motivoida työntekijöitä ja luoda luottamuksellinen suhde heidän kanssaan.

Aliarvostus ja arvottomuuden tunne syövät työntekijän motivaatiota, joka ajaa ihmisiä kohti quiet quittingia. Tämä on suora reaktio esihenkilön toiminnasta. Luottamuksellisessa työilmapiirissä työntekijät mieltävät työnantajan välittävän heistä ja olevan huolissaan heidän hyvinvoinnistaan. Ihmiset työskentelivät silloin motivoituneemmin kuin aliarvostuksen työilmapiirissä.

Heidän näkemyksensä mukaan quiet quitting -ilmiö on seurausta taitamattomasta johtajuudesta.

Lue koko artikkeli: Quiet Quitting Is About Bad Bosses, Not Bad Employees

Ohjelmistot ja työkalut työajanseurantaan helpottavat esihenkilön ja johdon arkea

Helppokäyttöiseen ohjelmistoon henkilöstö on vaivaton sitouttaa tunteja kirjaamaan. Ennen ohjelmiston käytön aloittamista, ja sen alkuvaiheessa, tulee kuitenkin käydä henkilöstön kanssa läpi tuntikirjausten tarkkuuden merkityksiä. Kirjaamattomat työtunnit saattavat ensivaikutelmalla olla yritykselle pelkkää hyötyä, mutta hetkellinen hyöty tuloksessa saattaa kääntyä myöhemmin negatiiviseen suuntaan työntekijöiden sairastuttua tai irtisanouduttua.

Ei myöskään kannata unohtaa quiet quitting -ilmiötä. Jos yrityksen kannattavuus on rakentunut työntekijöiden venymiselle ja kirjaamattomille ylitöille, voi kannattavuus romahtaa työntekijöiden lopettaessa venymisen.

PSA-ohjelmisto mahdollistaa asiantuntijayrityksen esihenkilöille ja johdolle työajanseurannan reaaliajassa. Liialliset työkuormat ja aliresursointi sekä työajan merkittävät ylitykset pystytään havaitsemaan ajoissa. Kun tiedetään seurannan kautta ongelmakohdista ja -tilanteista, niihin voidaan puuttua ja kehittää paremmat toimintamallit.

Pitkäkestoinen työkuormitus aiheuttaa vaaraa työntekijöille työsuojelun näkökulmasta. Jos kuormitustekijöistä aiheutuu terveysriski työntekijälle, tulee sen aiheuttavaan tekijään puuttua. 

Toimenpiteet muutoksissa voivat olla henkilöstöresurssien varmistaminen ja prosessien selkeyttäminen niin työn suunnittelussa kuin mitoituksessa. Työntekijöiden omia vaikuttamismahdollisuuksia on myös hyvä varmistaa. Lisäksi toimenpiteet voivat koskea esihenkilötyön kehittämistä ja tiedonkulkukanavien luomista.

PSA-ohjelmistoon kirjatun tiedon pohjalta on helpompi ennaltaehkäistä pitkäkestoisen työkuormituksen aiheuttamaa terveyshaittaa työntekijöille. 

Lue myös: ERP vs. PSA — Mitä eroa on ERP-järjestelmällä ja PSA-ohjelmistolla?

 


Minna Hirvonen työskentelee Visma Solutionsin sisältömarkkinoinnissa. Minna arvostaa hyödyllisiä ja informatiivisia tekstisisältöjä. Siksi hän päätyi sisällöntuottajaksi jo vuonna 2004, jotta tiedonnälkäiset löytävät vastauksia digitaalisista kanavista.