Tarkastelin edellisessä tekstissäni Tuntikirjausten ja tuottavuuden tulevaisuus on vielä avoin tuntikirjauksen ja kokonaislaskutuksen toimintamalleja.

Haluan nostaa tässä kirjoituksessani esille yhtäältä yhden tuntikirjausten tekemisen odottamattoman hyödyn, ja toisaalta hanketukien raportointiin liittyvän vaatimuksen, joka tuntuu vähän yllättävältä.

Tuntikirjaukset korona-ajan hanketukien raportoinnissa

Aiemmassa tekstissäni käsittelemäni kokonaislaskutusmallin vastakkaisessa ääripäässä näyttäytyy minulle ELY-keskusten ja Business Finlandin korona-ajan hanketuet.

Hankerahoituksethan on suunnattu usein yrityksen palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen. Rahoitusta saa sellaista suunnitelmaa vastaan, jossa on eritelty selkeät tavoitteet, toimenpiteet ja toivotut vaikutukset.

Olen kuullut monilta asiakasyrityksiltäni, että kyseiset hankerahoittajat vaativat tarkkaa tuntikirjausta osana hankeraporttia. Vaikka vaatimukset yhtäältä positiivisesti kannustavat yrityksiä tehostamaan tuntikirjauskäytäntöjään, nousee mieleeni väistämättä seuraava kysymys:

Eivätkö hankkeiden kautta aikaansaadut vaikutukset ja tulokset ole tuntikirjauksia merkityksellisimpiä raportoinnin sisältöjä rahoittajatahoille?

Hanketukien vaatimusten lisäksi korona-aika on myös ylipäätään lisännyt omien asiakasyritysteni kiinnostusta tarkempiin tuntikirjauskäytäntöihin. Ihan ymmärrettävää tilanteessa, jossa tiimit ovat jo kolmatta vuotta jalkautuneet pois yhteisistä fyysisistä tiloista.

Tuntikirjaukset suojaavat yritystä ristiriitatilanteissa

Systemaattinen tuntikirjauskäytäntö voidaan nähdä myös osana yrityksen riskienhallinta- ja varautumissuunnitelmaa.

Tuntikirjaukset tuovat oikeudellista suojaa ristiriitatilanteissa. Tunnen yrityksiä, jotka ovat käyttäneet tuntikirjauksia todisteena oikeudessa laskukiistojen ja konkurssioikeudenkäynneissä saatavien perinnässä.

Yhdessäkin oikeustapauksessa asiakkaalleni myönteisen päätöksen perusteluna oli asiakkaan systemaattinen ja pitkäaikainen tuntikirjausaineisto.

Työn arvo ja toteutuksen resursointi ratkaisee

Tulevaisuuden tapa tehdä tuottavaa liiketoimintaa vaatii yrityksiltä sen, että omat tavat mitata tuottavuutta kyseenalaistetaan aika ajoin. Ja etenkin tällaisina aikoina, kun teknologian murros kiihtyy kuukausi kuukaudelta.

Ennen tuottavuuden mittaroinnin valintoja – tunteja tai kokonaislaskutusta – on erityisen tärkeää palata liiketoiminnan lähtöpisteelle ja arvioida avoimesti keskustellen olemmeko oikeilla jäljillä. Tätä keskustelua siivittää hyvälle alulle kysymys “Mikä on palveluidemme, tuotteidemme ja työmme oikea arvo?”


Rebekka Loikkanen on Visma Severan avainasiakasvastaava.